Kullervo

Kasvatti emo kanoja, suuren joukon joutsenia.
Kanat aialle asetti, joutsenet joelle saattoi.
Tuli kokko, niin kohotti, tuli haukka, niin hajotti,
siipilintu, niin sirotti: yhen kantoi Karjalahan,
toisen vei Venäjän maalle, kolmannen kotihin heitti.

Minkä vei Venäehelle, siitä kasvoi kaupanmiesi;
minkä kantoi Karjalahan, siitä se Kalervo kasvoi;
kunkapa kotihin heitti, se sikesi Untamoinen
ison päiviksi pahoiksi, emon mielimurtehiksi.

Sir Orfeo

"Lo!" thai seyd, "swiche a man!
Hou long the here hongeth him opan!
Lo! Hou his berd hongeth to his kne!
He is y-clongen also a tre!"
And, as he yede in the strete,
With his steward he gan mete,
And loude he sett on him a crie:
"Sir steward!" he seyd, "merci!
Icham an harpour of hethenisse;
Help me now in this destresse!"
The steward seyd, "Com with me, come;
Of that ichave, thou schalt have some.
Everich gode harpour is welcom me to
For mi lordes love, Sir Orfeo."